Näkökulmat

Tämän palvelun lähtöpiste on Suomi ja Eurooppa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että eurooppalainen tapa järjestää markkinat, sääntely ja infrastruktuuri tuottaisi automaattisesti parhaan lopputuloksen tekoälytaloudessa.

Avoimuus, hajautetut markkinat, yhteentoimivuus ja yksilön autonomia ovat perusteltuja tavoitteita. Ne voivat kuitenkin myös hidastaa kapasiteetin rakentamista tilanteessa, jossa mittakaava ratkaisee.

Rehellinen tarkastelu edellyttää, että myös tämä oletus asetetaan kysymykseksi: millä ehdoilla eurooppalainen malli tuottaa paremman lopputuloksen, ja millä ehdoilla ei?

Sähkön ja tietotekniikan historiassa tuottavuushyöty ei syntynyt teknologian saatavuudesta vaan siitä, että työn organisointi muutettiin sen ympärille. Viive oli vuosikymmeniä.

Jos sama pätee tekoälyyn, nykyiset investoinnit voivat olla perusteltuja, vaikka mitattava tuottavuusvaikutus jäisi lähivuosina pieneksi.

Tämä ei ole argumentti sen puolesta, ettei muutos olisi merkittävä. Se on argumentti aikataulun epävarmuudesta.

Jos päättelykapasiteetti muodostuu tuotannontekijäksi, sen hinta siirtyy lopulta lähes kaikkien palveluiden kustannusrakenteeseen.

Silloin kysymys kapasiteetin sijainnista, omistuksesta ja hinnoittelusta ei ole tekninen vaan talouspoliittinen.

Tämä on hypoteesi. Se on väärä, jos kapasiteetti muuttuu riittävän halvaksi ja korvattavaksi hyödykkeeksi, jolloin sen sijainnilla ei ole suurta merkitystä.