Siirry sisältöön
Tekoälytalous.fi

Kartta / Julkinen talous

Skenaario

Tekoäly ja hyvinvointivaltion rahoitus

Kolme ehdollista kehityskulkua työn, verojen ja julkisten menojen suhteesta.

Jos tekoäly muuttaa palkkatyön määrää tai tuottavuutta, myös verotulojen rakenne voi muuttua. Vaikutusta Suomeen ei voi päätellä suoraan teknisestä kyvykkyydestä; se riippuu palkoista, omistuksesta, kulutuksesta ja veropäätöksistä.

Mahdollinen3–10 vuotta

Mistä rahoituskysymys syntyy?

Havaittu

Suomen julkinen talous kerää tuloja useista lähteistä. Tilastokeskuksen verojen ja veronluonteisten maksujen tilasto (avautuu uuteen välilehteen) kattaa verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut; ansiotulovero, kulutusverot ja yritysten verot eivät reagoi samanlaisella viiveellä tai samalla tavoin työn muutoksiin. Siksi tekoälyn vaikutusta julkiseen rahoitukseen ei voi päätellä yhdestä työntekijämäärää koskevasta oletuksesta.

Arash Hajikhani käsittelee eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa (avautuu uuteen välilehteen) ehdollista tilannetta, jossa tekoäly tekisi suuren osan tietotyöstä. Hän nostaa tarkasteltaviksi palkkatyön veropohjan, sosiaalivakuutuksen ja tulonjaon. Raportin skenaario ei sellaisenaan mittaa yleisen tekoälyn vaikutusta Suomen verokertymään.

Kolme tutkittavaa skenaariota

Mahdollinen

Seuraavat kehityskulut ovat sivuston omia, ehdollisia jäsennyksiä raportin nostamasta kysymyksestä. Ne eivät ole ennusteita, eikä niiden toteutumisen todennäköisyyttä ole mitattu.

  • Täydentävä käyttö: tekoäly nostaa työn tuottavuutta, palkkasumma ja kulutus voivat kasvaa, ja nykyinen veropohja voi vahvistua.
  • Työtä korvaava käyttö: osa palkkatuloista ja työn perusteella maksetuista maksuista voi jäädä kertymättä. Yritysten voitot tai kulutusverot voivat korvata osan menetyksestä, mutta se riippuu voittojen ja kulutuksen sijainnista sekä säännöistä.
  • Tuottojen keskittyminen: korkea tuottavuus voi syntyä Suomessa, mutta tuotot ja omistus voivat sijoittua muualle. Kansallinen verokertymä riippuu silloin yritysrakenteesta ja verotuksesta, ei pelkästä teknologian käytöstä.

Mitä pitäisi mitata ennen johtopäätöksiä?

Avoin kysymys

Vertailemalla Tilastokeskuksen verotilaston (avautuu uuteen välilehteen) eri verolajeja yhdessä työllisyyden, palkkasumman, voittojen ja julkisten menojen kanssa voi arvioida muutoksen suuntaa. Yksittäisen vuoden verokertymän muutos ei vielä osoita tekoälyn vaikutusta: esimerkiksi verokantamuutokset ja suhdanne voivat selittää muutosta.

Julkaisuhetkellä ei ole määrällistä Suomen laskelmaa siitä, miten juuri yleinen tekoäly muuttaisi verotuloja. Verouudistuksesta tai korvaavasta rahoitusmallista ei voi tehdä päätöstä tämän skenaarion perusteella ilman erillistä vaikutusarviota.

Mahdollisuudet

  • Julkista rahoitusta voidaan arvioida ennalta usealla erilaisella työn ja tuottavuuden kehityskululla.

Riskit

  • Ehdollinen skenaario tulkitaan toteutuneeksi veromenetykseksi tai varmaksi talousennusteeksi.

Riippuvuudet

  • Työllisyys- ja palkkatiedot
  • Verotilastot
  • Teknologian todellinen käyttöönotto

Avoimet kysymykset

  • Kasvaako työn tuottavuus Suomessa palkkasumman mukana vai siitä erillään?
  • Mihin tekoälyn tuottamat voitot, verot ja kustannukset tosiasiassa kirjautuvat?

Vastanäkemykset

  • Tekoälyn lisäarvo voi lisätä työtä ja kulutusta niin, ettei verorakenteeseen synny oletettua muutosta.

Lähteet

  1. [1] Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Yleinen tekoäly – käsitteistä yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, työelämäartikkeli s. 55–65, 2026
  2. [2] Tilastokeskus, Verot ja veronluonteiset maksut, 2026
  3. [3] Tilastokeskus, Verot ja veronluonteiset maksut, vuosittainen tilastotaulukko, 2026

Versiohistoria

  • 1.08.10.2026Ensimmäinen julkaisu; kolme ehdollista skenaariota ilman määrällistä ennustetta.

Yhteyksiä muihin teemoihin

Toisen aiheen näkökulma voi auttaa tutkimaan tätä kysymystä. Yhteys on lukuvinkki, ei osoitus valmiista ratkaisusta.

Liittyvät aiheet

Jaa

Auttoiko tämä ymmärtämään aihetta?

Ehdota parannustaIlmoita virheestäEhdota lähdettä