Julkisen hallinnon agenttien digisuvereniteetti

Agenttinen Suomi -raportin ↗ (avautuu uuteen välilehteen) luku 3 tarkastelee koko ketjua: laskenta ja pilvipalvelut, tekoälymallit, organisaation tiedot, rajapinnat sekä agentin käyttöoikeudet. Datan omistaminen ei raportin mukaan yksin riitä, jos tieto tai sen käsittely on sidottu ulkopuolisen alustan ehtoihin ja toimintavarmuuteen.

Raportti esittää siirrettävyyden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden hallinnan tavoitteiksi. Kaiken teknologian rakentamista itse se ei pidä realistisena. Siksi vaihtoehtojen vertailussa kannattaa kysyä, miten organisaatio vaihtaisi mallia tai palveluntarjoajaa ja miten tärkeä palvelu toimisi häiriössä.

Raportti nostaa esiin tiedon luokittelun, laadun, käyttöoikeudet ja semanttisen yhteentoimivuuden. Kun agentti yhdistelee viranomaisten tietoja, saman kentän on tarkoitettava samaa asiaa molemmissa järjestelmissä ja salassa pidettävän tiedon on pysyttävä oikeissa rajoissa. Tätä ei ratkaista hankkimalla pelkkä tehokas kielimalli.

Tiedon kulun lisäksi on testattava rajapinnat, palvelun keskeyttäminen, lokien saanti ja vastuullinen käsittely koko ketjussa. Organisaation tietoytimen aihe tarkastelee erikseen, miten organisaatio voisi säilyttää tietonsa järjestelmistä riippumattomassa muodossa; se on eri ehdotus kuin ministeriön raportin toimintamalli.

Raportin mukaan kustannus ei rajoitu mallin käytön hintaan. Mukaan kuuluvat infrastruktuuri, integraatiot, tietoturva, lokitus, auditointi, käyttöoikeuksien hallinta, jatkuva valvonta ja henkilöstön koulutus. Toimittajan vaihtamisen mahdollisuudella voi olla arvoa, vaikka se kasvattaisi aluksi kustannuksia. Tämä on kustannuserien jäsennys, ei valmiiksi laskettu Suomen julkisen sektorin investointisumma.