Agenttinen Suomi ja julkisen hallinnon uudistuminen

Valtiovarainministeriön 13.10.2026 julkistama Agenttinen Suomi -raportti ↗ (avautuu uuteen välilehteen) (julkaisuja 2026:39) kuvaa mallin, jossa viranomaiset hyödyntäisivät tekoälyagentteja tiedon kokoamiseen, asioiden valmisteluun ja eri organisaatioiden palveluketjuihin. Alkuperäinen raportti on avattavissa julkaisun sivulta PDF-muodossa suoraan selaimessa. Tämä aihe on sivuston oma tiivis jäsennys raportista; raportin lisenssi on CC BY-NC-ND 4.0 eikä sitä ole julkaistu uudelleen sivuston lisenssillä.

Ministeriön tiedote ↗ (avautuu uuteen välilehteen) kutsuu julkaisua keskustelunavaukseksi. Raportissa kuvattu toimintamalli ja tavoitellut vaikutukset eivät tarkoita, että yhteentoimiva agenttiverkosto tai sen hyödyt olisivat jo toteutuneet kaikkialla julkisessa hallinnossa.

Julkaisu jäsentää muutoksen neljään toisiaan täydentävään osaan:

• Agenttinen Suomi: ihmiset ja agentit valmistelisivat ja toteuttaisivat rajattuja työvaiheita yli organisaatiorajojen; jokainen viranomainen säilyttäisi oman päätösvaltansa.
• Digisuvereeni Suomi: tiedon laatu, rajapinnat, infrastruktuuri, siirrettävyys ja toimittajariippuvuudet ratkaisevat, pysyykö palvelu viranomaisen hallittavana.
• Digitietoisen sääntelyn Suomi: käyttötapaus, oikeudet ja riskitaso määrittävät, mitä agentti saa tehdä ja milloin tarvitaan ihmisen hyväksyntä.
• Uudistuva Suomi: henkilöstön osaaminen, johtaminen ja mitatut palveluvaikutukset ratkaisevat, jäävätkö ratkaisut kokeiluiksi vai muuttavatko ne toimintaa.

Raportti ehdottaa ensimmäisiksi soveltuvuuskriteereiksi toistuvuutta, useaan tietolähteeseen hajautuvaa työvaihetta ja esivalmistelevaa luonnetta. Esimerkkejä ovat hakemusten puutteiden tunnistaminen, ohjeisiin perustuva neuvonta ja asiakirjaluonnosten tarkistus. Kunkin käyttötapauksen laillisuus, turvallisuus ja hyöty on arvioitava erikseen; raportti ei osoita, että nämä käyttökohteet olisivat jo tuottaneet mitattua tuottavuushyötyä Suomessa.

Mitä itsenäisemmin agentti käyttää työkaluja ja tietoja, sitä tärkeämpää on sen oma tekninen tunniste, rajatut käyttöoikeudet, toimintaloki sekä ihmisen mahdollisuus keskeyttää työ. Raportin mukaan tekninen tunniste ei tee agentista itsenäistä oikeudellista toimijaa: vastuut ja julkisen vallan käyttö säilyvät ihmisillä ja organisaatioilla. Organisaatioagenttien ja tekoälykaksosten ero auttaa erottamaan agentin edustaman osaamisen sille annetuista valtuuksista.

Valtiovarainministeriön raportin rinnalla Sitran ja The Agentic State -toimijoiden First Moves -kartoitus ↗ (avautuu uuteen välilehteen) tarkastelee toistuvia julkisia toimintoja yli organisaatiorajojen. Sitran 17.9.2026 työpaperi ↗ (avautuu uuteen välilehteen) ehdottaa rajattua, usean viranomaisen hakemusten vastaanottoa koskevaa kokeilua ja vaatii todellisten työnkulkujen, tietojen, vastuiden ja lähtötason selvittämistä ennen teknologiavalintaa. Kyse on erillisestä kartoituksesta ja ehdotuksesta; ministeriön raportti ei ole päättänyt Sitran kokeilusta. Toistuvien toimintojen oma aihe avaa eron tarkemmin.

Raportti kehottaa arvioimaan koko palveluketjua: käsittelyaikoja, palvelun laatua, saavutettavuutta, henkilöstökokemusta, yhdenvertaisuutta, jäljitettävyyttä ja kansalaisten luottamusta. Kustannuksiin kuuluvat myös integraatiot, tiedonhallinta, tietoturva, koulutus ja jatkuva valvonta, eivät vain mallin käyttömaksut. Mittaus pitää suunnitella ennen käyttöönottoa, jotta nopeutunutta työvaihetta ei sekoiteta koko palvelun parantumiseen.

Avoin kysymys on, millä tavoin yhteinen toimintamalli sovitetaan kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon omiin järjestelmiin ja vastuisiin. Julkisten palvelujen yleisaihe käsittelee päätösten perusteltavuutta ja oikeusturvaa laajemmin.

Kolmea päätöskysymystä käsitellään myös omina aiheinaan: agentin valtuudet ja virkavastuu, digisuvereniteetti ja toimittajariippuvuudet sekä agenttiautomaation hyötyjen mittaaminen.