Tekoälyoperaattori ei ole yksi liiketoimintamalli

Tekoälypalveluista puhutaan helposti yhtenä markkinana, vaikka niiden alla on vähintään kaksi perustavasti erilaista hyödykettä. Ensimmäinen on avoimilla malleilla tuotettu työkapasiteetti: tokenit, kiihdytinkorttitunnit ja varattu päättelykapasiteetti. Toinen on yksilön tai organisaation oma tieto: pysyvä tietoydin, identiteetit, valtuutukset, historia, jatkuvuus ja siirrettävyys.

Näiden yhdistäminen yhdeksi yleiseksi tekoälyoperaattoriksi peittää olennaisen eron. Laskentakapasiteetti on pääomavaltainen infrastruktuuriliiketoiminta, jossa käyttöaste, energia, laitteiden elinkaari ja rahoitus ratkaisevat. Tiedon operointi on pitkäkestoinen palvelu- ja luottamusliiketoiminta, jossa omistus, avoimet standardit, integraatiot, tietoturva ja todellinen palveluntarjoajan vaihto ratkaisevat.

Siksi julkaisemme yhden markkinakuvauksen sijasta neljä erillistä liiketoimintasuunnitelmaa. Tokenoperaattori tuottaa ja myy avoimien mallien kapasiteettia. Tieto-operaattori ylläpitää omistajakohtaista tietoydintä, mutta ei tarvitse omaa laskentaa. Yhdistelmäoperaattori tarjoaa molemmat yhdellä vastuulla, mutta pitää ne erillisinä ja vaihdettavina. Virtuaalioperaattori omistaa tuotteet, brändin ja asiakassuhteen, mutta ostaa kapasiteetin, tietoydinalustan tai molemmat tukkuna.

Virtuaalioperaattori on erityisen kiinnostava markkinoille tulon muoto. Suomen telemarkkinassa Saunalahti ↗ (avautuu uuteen välilehteen) osoitti, että asiakassuhde, tuotteistus ja brändi voivat rakentua muiden omistaman verkkokapasiteetin päälle. Tekoälytaloudessa vastaava malli voi mahdollistaa alueelliset, toimialakohtaiset ja yhteisöjen omistamat palvelut ilman, että jokaisen toimijan pitää ensin rakentaa datakeskus tai koko tekninen alusta.

Tuotteet on jaettu kuluttajille, yksinyrittäjille sekä mikro-, pienille, keskisuurille ja suurille organisaatioille. Jokainen voi ostaa vain avoimien mallien tokeneita, vain oman tietoytimen operoinnin tai molemmat. Tokenit, tietopalvelu, käyttöönotto, integraatiot ja tuki hinnoitellaan erikseen, jotta asiakkaalle näkyy, mitä se voi myöhemmin kilpailuttaa tai vaihtaa.

Kokoelmaan kuuluu myös kahdeksan viiden vuoden talousmallia: pienet ja suuret token-, tieto-, yhdistelmä- ja virtuaalioperaattorit. Jokaisesta lasketaan heikko, perus- ja vahva skenaario. Luvut eivät ole ennusteita tai sijoitussuosituksia, vaan avoimia oletuksia, jotka voi korvata todellisilla laite-, energia-, tukku-, palkka-, myynti- ja asiakashankintatiedoilla.

Kokonaisuus rakentuu Tekoälytalous.fi:n aiemman tutkimuksen päälle. Arvoketju kuvaa, kuinka energia muuttuu laskennaksi ja digitaaliseksi työkyvyksi. Tekoälytehtaat tekevät kapasiteetin fyysisen ja pääomavaltaisen luonteen näkyväksi. Henkilökohtainen tiedon käyttöjärjestelmä ja organisaation tietoydin puolestaan erottavat pysyvän tiedon vaihdettavista malleista, agenteista ja sovelluksista.

Tavoite ei ole väittää, että jokainen näistä yritystyypeistä varmasti syntyy tai menestyy. Tavoite on tehdä niiden oletukset, tuotteet, vastuut, rahoitustarpeet ja epäonnistumisen ehdot näkyviksi. Kun suunnitelmat ja laskelmat ovat avoimia, niitä voidaan korjata todellisella markkinatiedolla ja käyttää erilaisten suomalaisten toteutusten lähtökohtana.